Oregon Portland, satama maalla?

Tältä tieltä palaamme tielle 5 ja suuntaamme kohti Portlandia, maalla olevaa satamaa, arvelemme. Kaupunki sijaitsee valtavan Golumpia joen varrella ja siten päättelymme tuntuu hauskuudestaan huolimatta järkevältä. Oli kuinka oli kaupunkiin pääsee helposti, mutta hotellin löytäminen ei. Ajettuamme kaupunkia aikamme ristiin rastiin ja löydettyämme ainoastaan Parisin isän Hiltonin, päätämme luovuttaa ja kysyä apua. Kaksi poliisia neuvoikin meidät toiselle puolelle jokea jossa heidän mukaansa olisi hotelleja enemmän. Portland vaikutti näin alkuillasta kovin vilkkaalta, kansaa oli liikkeellä. Näimme myös paljon laitapuolen matkaajia jotka silmiinpistävästi olivat valkoisia. Hävetti stereotypia jossa olin rakentanut kuvan, että Amerikassa köyhiä ovat vain tummaihoiset. Poliisitkin vahvistivat, että kaupungissa on paljon asunnottomia joita näimme paljon kadunkulmissa ja jopa vilkkaan sillan alla jalankulkutiellä asettumassa pahviensa päälle nukkumaan.
Hotelli oli sitten upeimmalla paikalla tähänastisista, joen toisella rannalla rinteessä ja huoneesta upea näkymä vastarannalla olevaan keksikaupunkiin. Täällä olimme mielellämme halvempaan hintaan kuin keskellä kaupunkia ilman maisemaa. Raitiovaunukin meni aivan hotellimme vierestä ja ilmaiseksi kuljetti meidät muutamassa minuutissa keskikaupungille, hienoa palvelua. Keskustassa oli tietenkin nuoriso liikkeellä ja kapakoissa joissa näytettiin, niin sinä jo tiedät, Amerikkalaista jalkapalloa. Siellä se nuoriso, oli siellä meidän ikäisiäkin, ettei sen puoleen, katsoi ja hurrasi kun New Yorkilainen seura pelasi New Englannin seuraa vastaan. Joukkueet siis toiselta puolelta mannerta ja nämä jaksaa hurrata kun tilanne on tiukka. Tuossa pelissä on jotakin joka kiinnostaa niitä yli kaiken. Tarjoilija naurahtaa meille kun esitämme teoriamme kaupungin nimestä ja sanoo, että kaupungin noin miljoona ihmistä elää palveluammateilla mutta kaupungissa on myös paljon teollisuutta ja mm. Niken, Adidaksen ja Microsoftin suuret toimistot. Että sellainen kaupunki. Aamulla lähdimme kahden banaanin voimalla kohti Seattlea. Teimme pari pysähdystä ensin rasvaisella aamupalalla, sitten kahvilla ja katsastamassa oliko kaupoissa myytävää, ja lopuksi saavuimme Seattleen. Mutta siitä kertoakseni aloitan uuden luvun huomenna.